Onnistumisista saa voimaa !

Heips ! :)

Oon yrittänyt aloittaa tätä ja nyt varmaan onnistuu. 😂 Ja siihen aiheeseen sitten päästäänki. Onnistumisia. 😊

Onnistumiset ja epäonnistumiset on osa elämää. Niillä päästään eteenpäin ja kaikesta oppii uutta. Epäonnistumisia ihminen osaa luetella itselleen miljoona sekunnissa. Keksiä omasta päästä aivan turhia juttuja. Ihmisen mieli on niin kummallinen. 🤨 Onnistuminen on nyt se aihe. Ihminen harvoin kertoo itselleen ääneen missä on onnistunut tai ylipäätään kehuu itseään. Se on harmi. Onhan se tietysti taas helpommin sanottu, kun tehty.

Nyt nää pari kuukautta on mennyt ihan hyvin. Oon onnistunut tekemään paljon kaikkea mitä en olisi edes reilu vuosi sitten jaksanut fyysisesti enkä henkisesti. Teen enemmän ruokaa itse, käyn kävelyillä. Tosin ne kävelyt on aikalailla tässä todella lähellä kotia. Viime lauantaina pystyin tekemään 5km kävelyn. Pokemonien perässä hyörien, mutta matka oli henkisesti raskas ja maha stressasi. Jaksoin sen silti. Pikku hiljaa nää lenkit pitenee.

Oon myös pitänyt tammikuusta lähtien unirytmiä. Meen klo22-00.30 välisenä aikana nukkumaan ja herään herätyskelloon klo8-9 aikaan. Ja tän kanssa oon pysynyt tosi hyvin. Viikonloppuisin tulee yhtenä yönä välillä valvottua pidempään, mutta viikolla se rytmi on mulle tärkeä. Pidettyäni tätä oon myös jaksanut käydä lenkillä ja kävellä sen 48min sinne päivätoimintaan. Tosin oon kävellyt sinne vain muutaman kerran. Se lähteminen on edelleen vaikeeta, mutta se onnistuminen on parasta. Eilen sitten saatiin äidin kanssa vietyä vihdoin kirpputorille vaatteita. Vihdooin! Ja oon viikon aikana kattonut oikeesti rankalla kädellä pois mitä en todellakaan käyty ja tarvitse. Toivottavasti saadaan molemmat myytyy niitä tai siis, että niitä ostetaan tän 14 päivän aikana. 😄

Pienistä onnistumisista kannattaa olla iloinen. Siitä saa voimaa jatkaa.

Ps. Muistakaahan hymyillä ! ❤️

YSTÄVÄNPÄIVÄ ! ❤️

Heippatirallaaa ! 😊

On sitten Ystävänpäivä. Hmm...ihana ajatus tietenkin ja ystäviä pitää muistaa.

Mun mielestä ystävänpäivä pitäis olla aina. Varsinkin, kun olet ystäväsi seurassa ja vietätte aikaa niin sehän on aina aivan kuten ystävänpäivä. Huomioidaan toista, pidetään hauskaa, jutellaan ja nauretaan. Ja mun ystävät on oikeesti niitä jotka tähän päivään asti on pysynyt mun tukena. Läpi tän kaiken mahdollisen mitä mulla on ollut. Muutama ihana on jaksanut nääkin mitä mun masun kanssa oon joutunu taiteilee ja joutunut tyhmästi perumaan. Jaksanut olla kärsivällinen silloin ja myös, jos on ollut kausia milloin en sitä viestiä ole laittanut paljoa.

Ollaan naurettu ja kiukuttu yhdessä. Ystävälle voi puhua kaikesta. Tunteilla sen mitä tarvitsee. Mulla on aivan mahtavat muutamat hyvät tosi ystävät. Korvaamattomat ihmiset. ❤️ Toivon, ettei kukaan näistä katoa mun elämästä koskaan.❤️

Sain tänään ihanalta ystävältä ihania kukkia. ❤️ Itse en oikein osaa antaa näinä päivinä mitään erikoista tai oikein mitään, mutta voin antaa aikaa mikäli se on mahdollista. Ja omaa hyvää seuraani.😄

Olen super mega kiitollinen heille ! En voi muutenkaan koskaan tarpeeksi kiittää.
Kiitos silti heille mega super paljon ! ❤️

Vaalikaa ystäviä❤️

Ps. Muistakaahan hymyillä! ❤️

JA SITTEN!...😄

Heipparallaa!🙈

Mä oon joskus todella sekaisin näiden ihanien ajatuksieni kanssa. Tosin se ei yllätä ei yhtään. 😄  Tiistai päivä ei nyt mennyt ihan niin kuvitellulla tavalla.  "Yllätys" tämäkin...😎

Ajatuksena ja pikaisena versio mun päivän piti mennä näin:

1. Tokmannille klo9

2. Psykologille klo9.30 jonne myös etsivä nuorisotyöntekijä tulee klo10 tekemään meidän kanssa arviota jatkosta.

3. Keskustaan moikkaamaan ihmistä kanssa 😄❤️

4. Kummitädin kanssa Kulmakonditorioon ja sieltä kotiin.

No ei mennyt ihan noin. Eikä tossa järjestyksessä. Mun herätykset oli klo7.50, klo8 ja klo8.10. Ekan herätyksen jälkeen olin hetken, että mikä maa, mikä valuutta, mutta sitten ajattelin ottaa seuraavan herätyksen pois ja hypätä suoraan viimeiseen. No...laitoin kännykän lähemmäs, ettei mee herätys ohi ja ummistin silmät JA SITTEN !....😄😄 Sillon just, kun oon uudelleen nukahtamassa niin kuuluu kamala viestiääni. TEKSTIVIESTI. Se tulee aina siihen kellonaikaan (eli aikasin),kun joku muistuttaa jostain tai peruu jotain. Ja pomppasin super nopeesti istumaan sängylle lukemaan. JA kihisin kiukusta..mun psykogi aika jälleen peruuntui😶😶😶 Oli mulla viime kuussa, mutta sitä ennen olikin yli 2kk tauko näköjään..Murr...

En haluaisi olla negatiivinen...ärsytti silti.
Eipä siinä sitten muuta, kuin viestiä etsivä nuorisotyöntekijälle. Onneksi hänen kanssaan ei aika peruuntunut vaan sanoi voivansa tulla mun luokse klo10. 🤔 Ajattelin sen olevan hyvä idea ja aloin laittamaan kotia siihen kuntoon, että tänne mahtuisi sisään. 😄 Siinä sitten päätettiin tapaamisen aikana se mitä tulee tapahtumaa.

Eli nyt vielä jatkan päivätoiminnassa käymistä aina olon salliessa ja samalla tässä aletaa tekemään operaatiota jossa vissiinkin pitää tehdä jokin suunnitelma ja jutella vielä joidenkin ihmisten kanssa ja semmosta. Sen jälkeen eli vasta tosin viikkojen päästä mä jossain vaiheessa aloitan työkuntoutus hommelissa. Ja se miksi sanon hommeli niin syy on se, etten sen oikeaa nimeä vieläkään muista. 😂😂 Kerron siitä tarkemmin sitten, kun tiedän enemmän tuosta itsekin. Sentään asiat alkaa rullaamaan eteenpäin ja siitä mä olen erittäin tyytyväinen ja iloinen. ☺️

Tapaamisen jälkeen odotin klo13 asti jolloin mun kummitäti tuli hakemaan ja tosiaan mentiin kahvilaan vähän juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Ei oltu nähtyp piiiiiitkään aikaan. Tuntui vähän hassulta ja oudolta, mutta samaan aikaan olin kyllä iloinen. Sitten siitä keskustasta kävelin moikkaamaan ihmistä😄😜 Ja äidin kyydillä kaupan kautta kotiin. Loppupäivä kotona. 😄

Että semmoinen päivä mulla. Tunteiden vuoristorataa oikeastaan. 😄

PS .Muistakaahan hymyillä !❤️

Vallotan sängyn !

Heih!

Kauaa ei mennyt edellisestä päivityksestä. Oon huomannut monella olevan tätä samaa oloa. Nyt, kun kirjotan niin on tietty sunnuntai ja maanantai välinen yö klo3.

Päivällä oon saanu kiinteätä ruokaa alas vähän ja olo on ihan okei. Mieleltäni voisin jo hyppiä seinille. Ehkä vähän oikeastaan haluaisinkin. Nimittäin äidin ruoan tuonnin jälkeen kukaan ei oo voinut tulla katsomaan ja moikkaamaan. Paitsi TÄNÄÄN! Oon niin ilonen, että tuli. Edes hetkeksi. Koska en mä enää ole sillä lailla kipeä. Ainoa  mun ongelma on enää mun jalat ja pää. Plöh ! Kun kävelee niin huippaa ja jalat vielä voimattomat. Mikäpä ihme tuokaan. Kaiken sen jälkeen. Menis siinä voimat keltä tahansa joksikin aikaa, vaikkei muuten kipeä enää olisikaan. 😶

Väsyttää mua kyllä. Jostain syystä alkoi tuntumaan kurkussa ja pelkään nukahtaa. Mutta enköhän kohta. Pyörin sängyssä ja valloitan tätä. Oon oikeesti ollu varmaan kaikissa ihme asennoissa tässä pyöriessäni.😂 Mikään ei oo tuntunut hyvältä😄😄😄😄 Toivottavasti pian tää levottomuus alkaa olee iso väsy😄😄

Herätessä ajattelin ottaa ihan rauhassa. Katson oloa ja meen sen mukaan. Tosin äidillä oli synttärit ja oisi niitä kiva vähän käydä jossain viettämässä ja muutenkin juttelemassa. Mutta olon mukaan. Eikä se äiti siitä suutu, jos tällä kertaa ja tämän takia viivästyy. Hurjaa miten hänkin näki miten kamalassa kunnossa olin. Hyyyh 😶
Olotilan näkee sitten herätessä. NIIIN ja päivällä tulee ystävä jolla myös oli synttärit niin käymään. Ei mun tarvi mihkään lähteä, kun ilmoitti tänne tulevansa. 😄 Ei tarvitse miettiä joutuuko menoa perumaan 😶 Toivottavasti nyt kaikki menis hyvin herättyä. Pitää sitä ensin kyllä nukkuakin. Tää nimittäin on niin levotonta tää sängyn valtaaminen.😄

Mukavaa alkavaa viikkoa!❤️❤️

PS. Muistakaahan hymyillä! 🧡

Yö...aivan tuskaa...(ÄLÄ LUE JOS SYÖT)

Heipsan! 😎

En edes uskalla sanoa miten kamala olo mulla on ollut. Keskiviikkona oli tosi hyvä olo ja kaikki meni hyvin. Kävin äidin ja Tildan kanssa kävelyllä, sain siivottua ja pestyä pyykkiä ja kaikki meni siis hyvin. KUNNES tuli ilta...yö....aivan tuskaaaaa....

Alkoi tuntua pahaa oloa masussa ja kurkussa. Oon nää pari viikkoa ajatellut niin paljon, että luulin tämän johtuneen siis liiasta ajattelusta. Avasin ikkunan ja haukkasin vähän happea, muttei auttanut. Oli vaikea hengittää ja oksettava olo vain jatkui. Päätin mennä vessan puolelle. Odotin jonkin aikaa ja oksensin sitten ihan kunnolla. Luulin edelleen johtuvan pelkästä henkisestä pahasta olosta. Noh...meni siihen sitten koko yö pelkkkään oksenteluun. Myös koko torstai päivä oli kamalaa. Mitään en syönyt en jaksanut mitään, oksetti, ihan voimaton ja sekaisin. Mahakin sekosi ja alettiin jo epäilemään Noro-virusta. Loppupeleissähän en oo varma kumpaa tää on ollut. Oksennustautia ja Noro-virusta on nyt hurjasti liikkeellä. Muistan itse viimeksi olleeni tässä olotilassa ihan pienenä kakarana. Voin väärässäkin olla, mutta kuitenkin.

Koko tän aikana itketti melkein koko ajan ja halusin vaan rauhan siitä olosta. Kamalaa, kamalaa, kamalaa. Ei sitä sanoin voi edes kuvailla.

Perjantai meni vähän paremmin. Sain jopa vihdoin kunnolla nukuttua. Tai siis otin ennen nukkumista särkylääkkeen pääkipuun. Pää oli niin valtavan kipeä ollut koko torstain, että huh huh. En vain voinut oikein ottaa lääkettä, koska pelkäsin sen tulevan ylös. Sain sen otettua ja tuli oksennus, mutta onneksi lääke pysyi sisällä ja sain nukuttua sen torstai-perjantai yön hyvin. Enkä sen jälkeen enää ole oksennellut.  Vatsassa tosin tuntui ja enemmän se kaiken veden juonnin jälkeen ja juoksutti ihan muusta syystä vessassa. Oli ihanaa, kun ei oksettanut. Röyhtäytti sitäkin enemmän. Nieleminen sattui. Äidin tuomaa Lidlin pika riisipuuroa sain syötyä puolet. Se vähän harmittaa. Nälkä oli, muttei kuitenkaan mennyt alas. Kurkussa nimittäin tuntui, että olisi raastettu jollain sisältä päin. 🧐 Pääkipuun jouduin ottamaan uuden lääkkeen.

Nyt on lauantai ja todella toivon tämän pikku hiljaa jo menevän ohi. Nukuin ihan hyvin. Näytän pian jo ihmiseltä. :D Viikonloppu lepoa. Eilen kävin kerran suihkussa ja tänään uudestaan. Muuten vain pelkkää lepoa, että varmasti paranen. 😋

Tiedän, ettei tää oo mikään lempiaihe kellekään, mutta tätä tää nyt on ollut. Muistakaa pestä niitä käsiä aina, kun tuutte ulkoa yms. Tosin eipä se aina mitään estä, mutta silti. En halua kenellekkään tätä oloa.

Ps. Muistakaahan hymyillä ❤️