Oon yrittänyt aloittaa tätä ja nyt varmaan onnistuu. 😂 Ja siihen aiheeseen sitten päästäänki. Onnistumisia. 😊
Onnistumiset ja epäonnistumiset on osa elämää. Niillä päästään eteenpäin ja kaikesta oppii uutta. Epäonnistumisia ihminen osaa luetella itselleen miljoona sekunnissa. Keksiä omasta päästä aivan turhia juttuja. Ihmisen mieli on niin kummallinen. 🤨 Onnistuminen on nyt se aihe. Ihminen harvoin kertoo itselleen ääneen missä on onnistunut tai ylipäätään kehuu itseään. Se on harmi. Onhan se tietysti taas helpommin sanottu, kun tehty.
Nyt nää pari kuukautta on mennyt ihan hyvin. Oon onnistunut tekemään paljon kaikkea mitä en olisi edes reilu vuosi sitten jaksanut fyysisesti enkä henkisesti. Teen enemmän ruokaa itse, käyn kävelyillä. Tosin ne kävelyt on aikalailla tässä todella lähellä kotia. Viime lauantaina pystyin tekemään 5km kävelyn. Pokemonien perässä hyörien, mutta matka oli henkisesti raskas ja maha stressasi. Jaksoin sen silti. Pikku hiljaa nää lenkit pitenee.
Oon myös pitänyt tammikuusta lähtien unirytmiä. Meen klo22-00.30 välisenä aikana nukkumaan ja herään herätyskelloon klo8-9 aikaan. Ja tän kanssa oon pysynyt tosi hyvin. Viikonloppuisin tulee yhtenä yönä välillä valvottua pidempään, mutta viikolla se rytmi on mulle tärkeä. Pidettyäni tätä oon myös jaksanut käydä lenkillä ja kävellä sen 48min sinne päivätoimintaan. Tosin oon kävellyt sinne vain muutaman kerran. Se lähteminen on edelleen vaikeeta, mutta se onnistuminen on parasta. Eilen sitten saatiin äidin kanssa vietyä vihdoin kirpputorille vaatteita. Vihdooin! Ja oon viikon aikana kattonut oikeesti rankalla kädellä pois mitä en todellakaan käyty ja tarvitse. Toivottavasti saadaan molemmat myytyy niitä tai siis, että niitä ostetaan tän 14 päivän aikana. 😄
Pienistä onnistumisista kannattaa olla iloinen. Siitä saa voimaa jatkaa.
Ps. Muistakaahan hymyillä ! ❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti