Yksin eläminen.

Hellou ja tervehdys !

Asiaan ->

Yksin elämisen hyvät ja huonot puolet..

Huonot puolet:

Ensinnäkin LASKUT. Siis hyi kun mä niin vihaan niiden maksamista. Pakko mikä pakko, mutta kun pitää vuokra maksaa joka kuukausi ja sitten sähköt, vesi ja maksaa nää siis YKSIN. Joo no mulla nyt on ihan kohtuun hyvä vuokra, mutta silti.. Sen maksaminen on siis kamalaa ja se tunne kun sulle ensin tulee sitä rahaa ja samantien, samana päivänä ne katoaa ja just niin ko mä ni elän tuilla eli mulla kun ei oo töitä niin rahaakin tulee paljon vähemmän niin pitää huolehtia siitä, että koko kuukausi pitäisi budjetoida huolella. Hoh hoijaa...

Sitten tulee tiskit. Jep jep.. Ei oo tiskikonetta eli joudut tiskaamaan käsin. Missä sisarukset kun niitä kaivataan? ;D Eipä oo tulossa veljet tekemään mun puolesta. En saa annettua sitä hommaan kenellekkään. Sama on siivoamisen kanssa..
Mä oon oikeesti toooosi hyvä sotkemaan, mutta en todellakaan siivoamaan eli siis sama kuin tiskaamisen kanssa.. On toki niitäkin kertoja kun saa apua, mutta eipä apua ole koko ajan saatavilla.

Roskien vieminen ulkoroskikseen. Ja tähän mä siis oon keksiny itelleni ratkasun. Yleensä mulla kerrostalossa kun elän niin roskien vieminen pihalle saattaa olla tosi iso asia. (oonko ainoa?) En tiiä miksi, mutta siinä tulee aina sellainen olo, että jokaikinen naapuri katsoisi ikkunasta juuri tuolla hetkellä. Katsoisi vaan kun mä vien roskia.. Ihan kuin se nyt olisi tässä maailmassa se kiinnostavin asia. :D Kuitenkin siis oon keksinyt ratkaisun joka jollailailla poistaa tätä ajatusmaailmaa ja se on se, että mä oon alkanut viemään roskia ulos vasta klo00.00 tai ton jälkeen koska muuten en oikeasti pysty viemään roskia. Hyvä minäääh! :D

Tää ainakin on mulla. Ei kaikilla sillä kaikki ei asu ensimmäisessä kerroksessa. Mä siis asun ja tää ei oo kivaa koska toi mun ikkuna on just siihen suuntaan missä on lasten leikkipiha. Mun ikkuna on todella alhaalla ja siitä pääsee jopa kiipeemään sisälle jos sen ikkunan avaa kunnolla ja tämän siis tiedostan siten, että pikkuveljeni päätti kiivetä sen kautta kun ei viitsinyt alaovesta tulla. Eikä siis vain se, että voi kiivetä sisälle vaan myös se, että jos pelkää pimeää (minä) niin se tekee asiasta myös todella vaikeaa elää tässä kuin myös se kun pitäisi pitää verhoja kiinni päivälläkin. Ei toki aina, mutta jos tossa on naapureita leikkimässä niin en mä ainakaan tykkää siitä, että voivat tänne sisäpuolella nähdä.

Ei tää oo pelkkää huonoo hei ;) Hyviäkin puolia löytyy !
Esimerkiksi..

Tän kämpän voi sisustaa ihan just niin kun ite haluaa. Ei tarvii kuunnella yhdenkään ihmisen mielipidettä. Tai voihan niitä kuunnella, mutta ei rekisteröidä. HAH ! :D Tosin mulla ei vieläkään tää koti oo siinä kunnossa kun haluan. Pitää vielä laittaa tätä, mutta ajan kanssa.

Jääkaappi <3 Siiis ihan mitä ite haluaa. PARASTA ! Mä kun oon niin hirveen nirso ton ruoka jutun kanssa niin ihanaa tämä. Oikeesti voi tehä just sitä mitä ite haluaa eikä tartte miettii, että mitä toinen haluaisi. Elän siinä ihanassa hetkessä kun voin miettiä ite eikä miestä vielä samassa taloudessa. Sekin aikanaan, mutta tämä aika on MULLE! :D

Hiljaisuus. Tunne jota jokainen ihminen kaipaa välillä elämässä. Ei tartte kuunnella mitään ylimäärästä. Kun tulee kotiin niin ei kuule ensimmäisenä sitä perus hölinää vaan pelkkää hiljasuutta. Toki mulla on "ihanan" meluisia naapureita, mutta jos ei sitä lasketa niin hiljaisuus siinä hetkessä on ihana tunne.

Kotiintuloajat. (onks toi yhteen?) Sillon tietysti kun kotona äidin luona asuin niin oli jonkinnäköset kotiintuloajat. Tietenkin. Nyt taas ei oo. Tuun nykyään jos meen jonnekkin niin myöhään kotiin ja kun siis tuun kotiin niin ei tarvitse miettiä kuka herää ensimmäisenä. Voi vaan väsyneenä riisua ulkovaatteet, tehdä perus ilta/yö jutut ja läsähtää sängylle.

Tää on viimeinen eli sii moni varmaan yksin kotona ollessaan huomaa puhuvansa yksinään. Siinä onneksi ei ole mitään pahaa ja yksin asuessa mä ainakin juttelen itelleni jatkuvasti eikä kukaan kuule mitään eikä voi antaa omia mielipiteitä tai pidä ihan kahjona. Ja tätä siis mä harrastan jooka päivä. :D

Täs oli muutamia huonoja ja hyviä puolia yksin elämisestä. Lähinnä omia kokemuksia.. Jollain saattaa olla samoja tai sitten täysin erilaisia kokemuksia. :) <3

Hyvä minä !

MÄ VALMISTUIN !! MINÄ !?! JEE!! Oon niin ilonen. Vihdoin koitti sekin päivä ja kuinka kauan olenkaa odottanut tätä. Suuri hetki ihmiskunnalle. Ei kun juhlimaaaaaaaan ! :D Tosin jos nyt totta puhutaan niin en aluks edes ajatellut pitäväni mitään juhlia. En niin kun edes yksinäni. Kuulostipa surulliselta :D Mutta koska mun serkku kysy multa aionko pitää juhlia niin siitä se sitten lähti. Sen jälkeen iskä uteli samaa jonka jälkeen äiti kysyi ja sitten alkoi se suunnittelu. Vähän olin ulkona siitä ajatuksesta koska mietin vain miten oma terveyteni kestäisi kaikkea sitä stressiä. Onneks sentään apua ja lähimmät ihmisethän sinne vaan tulee. No mutta kuitenkin. Ihanaa kun voin ottaa vähän rennommin. Tai siis niiden juhlien jälkeen. :D Kyllä mun töitä pitää etsiä, mutta en ainakaa mitään kokopäivä duunia pysty vielä tekemään ennen kun oon jotenkin edes parantunut.

Toi oli nyt se isoin asia tässä mitä on tapahtunut. Lähinnä loput on nyt kuulumisia.

Kuiteskii ni viime viikonloppu meni ihan jees ja sunnuntainahan oli isänpäivä. Omalle isälle ostin kirjan jonka nimee en enää muista ja sitten pienen kahvimukin jossa lukee Isäntä. Pieni siitä syystä ettei jois kahvii niin paljoa. ;D Kun mä ite en juo kahvii ni ykskin kuppi mun mielestä on liikaa. Hahah :D  Annoin iskälle sen lahjan jo melki viikon aiemmin koska ei sitten sunnuntaina nähty. Ei se lahja kummonen ollut, mutta ajatus tärkein.
Menin sillon isänpäivänä kuitenkin moikkaamaan mun äidin vanhempia. Vietiin sinne kakku ja juteltiin ja otin kamerankin mukaan niin saatiin kuvia ja tähän voinkin laittaa muutaman kuvan niistä mitä pikkuveli musta otti ulkona. Kuvissa päällä mulla oli tommonen punanen maximekko jonka ostin muutama päivä sitten Jills.fi nettikaupasta ja sitten musta talvitakki jonka ostin 2 vuotta sitten kirpparilta. Molemmat super ihania. Oon myös lähiaikoina ostanut muutakin. Jills:tä ostin myös Style tuplatopin joka väriltään tummanharmaavalkonen ja toisenkin mekon joka on musta Lili London Coco pitsimekko, mutta se mekko tulee näytille myöhemmin sillä se on valmistujaismekko ensin.

Iskän kanssa tilattiin mulle myös valmistujaislakki joka kans tulee näytille kun juhlat on pidetty. Sitten muuta mitä ostin ni Tokmannilta punaisia joulun värisiä kynttilöitä, Prismasta vihreän vesikarahvin (jos se ikinä onkaan sellanen) ja Tori.fi sivustolta löysin halvalla tosi hyväkuntoisen pienen Canon kameran jonka maanantaina kävin sitten kaverin kanssa Malmilta hakemassa tai no ostamassa. 

Tästä taisi tulla aika sekalainen, mutta viikko sitten perjantaina 11.11.16 klo18 kävin Keravalla katsomassa ensimmäistä kertaa Sami Hedberg keikkaa tai esitys mikä tää nyt onnn. Kyllä nauroin aivan vedet silmissä ! No sitten...
Tämän viikon tiistai oli semmonen en muista päivä ja keskiviikkona kävin Helsingissä keskustassa pyörähtämässä, nyt torstaina käytiin äidin kanssa Järvenpääntalolla katsomassa ensi-illassa Jyrkiboy musikaali joka muuten on todella hyvä. Suosittelen! Sitten perjantaina eli huomenna vai onko se tänään kun on jo tätä kirjoittaessa päivä vaihtunut, mutta siis siivousta ja sitten viikonlopusta ei olekkaan mitään tietoa.

Pitkä vaikea selitys oli tämäkin. Hyvä minä ! :D

Kuvia tietysti niistä mitä olen löytänyt/ostellut nyt lähiaikoina niin löytyy tästä samaisesta tekstistä kun rullaa enemmän alas.
Ja ja ja tietysti pidän ajantasalla niistä juhlista ;)  <3

Ei lisättävää.

Hellureei!

Lupasin aihetekstin mut en tiiä onks tää ny ihan kunnon aiheeks hyvä...hmm.. no.. avaudun nyt silti. Toivottavasti jaksaa joku lukea ihan loppuun asti :D

Siiiis.....

MENKAT! KUUKAUTISET!!

Aina kun ne alkaa niin ei ainakaan oikealla hetkellä. Ei ainakaan mulla. En löydä mitään ärsyttävämpää asia juttua maailmasta. No joo.. on niitä ärsyttävämpiäkin asioita, mutta tätä kirjoittaessa ei. ;D Menkat joo... okei.. normaalia naisille, mutta voin vannoa, että naiset ovat samaa mieltä tästä. Ne ei oo kivoja !!

Mulla yleensä on hetki edellisenä päivänä kun mietin millonkohan ne oikein alkais ku pitäis jo alkaa ni se taitaa olla sitten se seuraavan yön kirous.. sillä kyllähän ne menkat sitten alkaa. Yöllä!
Niin kun ei ei eiii... ! Miksi! OI MIKSI ! Mulla menkat alkaa nykyään aina yöllä eikä päivällä jollon olisin hereillä vaan niin just niin, että seuraavana aamuna pitäis herätä aikasin. Hyvin menee. Menee koko yö siinä, että vatsaan sattuu, pyörryttää eikä tuu uni.. Ja sit onki nukkunu vaan 1-2h jos edes sitäkään. JA se tuska, se kipu, se kaikki on jotain aivan tajuttoman kamalaa. Niin kamalaa ettei voi sanoin kuvailla.

Luettelen menkkojen hyvät ja huonot puolet.

Huonot puolet:
- Sattuu
- Pyörryttää
- Oksettaa
- Pitää ravaa vessassa
- Alkaa väärään aikaan
- Menee kauneusunet
- Menkat myöhässä
- Turhautuu ja kiukkuu paaaaljon helpommin
Jajajaja...

Hyvät puolet:
- EI OLE !!!

Joskus sitä vaan toivoo ettei menkkoja enää koskaan tulisi, mutta sitten kun tulee se heti... se hetki kun niitä ei olekkaa tullut seuraavana kuukautena tai ne on viikon tai kaksi myöhässä.. hyi kamala.. sekin vielä. Kyllä mä myönnän, että kun seksielämää on (ketään ei kiinnosta :D) niin ajattelee automaattisesti olisiko raskaana. Miettii sen koko ajan, että "hmmm.. olenko raskaana?, pitäisikö ostaa raskaustesti?.." ja loppupeleissä tämäkin ajatusmaailma on turhaa koska 1. Mitään en kuitenkaan osta ja 2. ne alkavat kuitenkin. Silti tää ajatus tulee. Kyllähän noita sitten kannattaa harhita kun alkaa mennä yli 2 kuukauden. MUTTA SILTI! Mä en vaan kestä!

Naiset mä tiedän etten ole yksin tämän asian kanssa :D

Huoh.. No jo on elämä vaikeeta. Jos silti jaksoit lukea loppuun niin kiitos! :)
Aihe oli vähä tämmönen. Pieni avautuminen sillä mun mielestä menkat on turhia vaikka joku nyt voisikin pitää mulle jonkun 45min kestävän luennon asiasta ;)

Seuraavassa tekstissä kerronkin sitten mitä mun elämässä on viime kerrasta tapaahtunut ;)

Kiitos ja anteeks :D  <3

Vaikeuksien kautta voittoon !

Heiiih! 

Joo taas tää blogin kirjottaminen jääny. Ei oo tarkotuksellista vai miten toi nyt sanotaankaan, mutta jälleen kerran kiireinen nainen. No eiii! Mulla on oikeasti ollut aivan kamala olo kahden viikon ajan. Tuntunut etten riitä tai kelpaa. Jos vaan osaisin paremmin selittää niin selittäisin. Lähinnä päivät mennyt siihen etten pääse sängystä ylös ja nukun puoleenpäivään ja sittenhän siellä työharjoittelussa käyminen on ollut tämän takia vaikeaa. Onmeksi minulla on ymmärtäväinen työnantaja ja opettaja sillä masennus huipussaan ja silleen. Oon mä toki lääkärillä ja psykologilla käynyt ja siellä miettinyt miksi tämä olotila tulee uudelleen ja mikä sen aiheuttaa. Tämä olotila saa mut kiukkuumaan läheisille lähes päivittäin ihan turhista asioista eikä todella ole kivaa. 

Mutta nyt tulee ilouutisia! Nimittäin mä valmistun kuukautta aikaisemmin mitä piti eli 11.11.16 eli ensi viikon perjantaina. En malta odottaa !! Pääsen sitten heti suunnitelemaan juhlia. Tosin mä suunnitelen niitä jo kovaa vauhtia. Ei niistä isot tule, mutta pienetkin on kivat. :) Ja parasta siinä valmistumis päivässä on vielä se, että pääsen samana päivänä katsomaan Sami Hedbergin keikkaa ekaa kertaa ja sitä oon odottanu jo piiitkään.

4 vuotta oon vaan odottanut koulun loppumista kuin kuuta nousevaa. Kirjoitin toissapäivänä pitkän viestin opettajalle jossa pyysin aluksi vaan kolmea työpäivää viikossa, mutta vastaus opettajalta oli erilaisempi kuin kuvittelin. Viesti oli pitkä, mutta lyhyesti sen tähän laittaen oli " ensi viikolla näyttökeskustelu ja sitten valmistut". Ja siiiiis alku viikosta olin vielä jo niin varma etten jaksaisi enään yhtään mitään ja että menettäisin toivon kaikkeen, mut nyt en vois olla enään yhtään ilosempi. Kun näin viestin aamulla herätessäni niin suu loksahti auki ja puolet stressistäkin katosi. 

Mulla on aivan ihana tukijoukko. Aina vaan jaksaa tukea oli tilanne mikä tahansa. Huudan, riehun, itken, hymyilen, pompin riemusta. Heidän ansiosta olen jaksanut ja jaksan joka päivä eteenpäin. <3 <3

On mulla kyllä toinenkin uutinen. Menin sitten värjäämään hiukset. Punaiseksi. Siis ihan hullua. Kaikkee sitä pitääki kokeilla. Viime jouluna pinkit ja nyt punaset.  Mitähän ens vuonna? Hmm.. No vähän piristystä arkeen vaikkakin muutama olikin tätä väriä vastaan ja epäileväinen ;D

Viikonloppuksi meenkin sitten iskän luokse taas Mäntsälään ja ja ja eipä oikeen muuta tän ihmeellisempää höpötystä. Hengissä oon ja voin vaa sanoo, että eteenpäin mennään !

Kaikille: Älkää luovuttako ! Tulee hyviä ja huonoja aikoja, mutta kaikesta selvitään ! <3

Pus <3